Suomalaisen ja eurooppalaisen ravintolakulttuurin erot

Suomalainen ravintolakulttuuri eroaa huomattavasti muiden Euroopan maiden ruokatottumuksista ja ravintolakäyttäytymisestä. Peruskuluttaja käy ulkona syömässä keskimäärin kerran viikossa, joka on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi eteläisen Euroopan maissa, jossa ruokaillaan ravintoloissa useita kertoja viikossa.

Vertailumaaksi voidaan ottaa esimerkiksi Espanja, jossa paikalliseen ravintolakulttuuriin kuuluu olennaisesti syömisen lisäksi myös yhteen kokoontuminen ja seurustelu puolison, perheenjäsenten tai ystäväjoukon kanssa. Kulttuurissa on normaalia sopia tapaaminen samana päivänä ja asioida ravintolassa samalla kun hoidetaan sosiaalisia suhteita. Espanjalaiset ihmiset kutsuvat vain harvoin ystäviään syömään kotiinsa, joka vaikuttaa olennaisesti paikallisten ravintola-alan yritysten menestymiseen. Asiaan vaikuttaa myös merkittävästi raaka-aineiden ja annosten hinnoittelu, joka on huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Eteläisen Euroopan maissa on myös siksi huomattava määrä enemmän alan yrityksiä, sillä kysynnän kasvaessa useammat ovat voineet aloittaa toimintansa.restaurant-691672_960_720

Kotimaassamme tasokkaassa ravintolassa syöminen mielletään jossakin määrin ylellisyydeksi, joka voidaan suoda normaalituloiselle perheelle vain muutamia kertoja kuukauden aikana. Ulos syömään hakeudutaan juhlapäivinä tai viikonloppuna, jolloin on aikaa nauttia kokemuksesta jokaisella aistilla. Erilaisten perheyksiköiden keskuudessa on myös suuria eroja sillä, millaisissa ravintoloissa käydään ja kuinka paljon rahaa ulkona syömiseen voidaan kuluttaa. Nuoret pariskunnat käyvät tutkimusten mukaan syömässä enemmän kuin esimerkiksi perheet joilla on kaksi tai enemmän lapsia. Myös ikä vaikuttaa siihen, kuinka paljon ravintoloiden palveluja käytetään. Lapsettomilla keski-ikäisillä pariskunnilla on mahdollisuus käyttää ulkona ruokailemiseen enemmän rahaa, sillä heillä on jo vuosien aikana kertynyttä varallisuutta.

Ravintoloiden asiakaskuntaan kuuluu myös oleellisesti yritysasiakkaat, jotka käyvät asioimassa ruokapaikoissa säännöllisesti mahdollisten muiden yritysasiakkaidensa tai työntekijöidensä kanssa. Palveluista normaalisti käyttävien yritysten talous on keskimääräisesti tasaantunut, joten he saattavat käyttää yksityistä kuluttajaa enemmän ravintolapalveluita.

Yksittäisiin palveluihin ja tarjonnan monipuolisuuteen on ravintolakulttuurissamme kiinnitettävä huomiota, sillä vallalla oleva trendi pakottaa yritykset tarjoamaan palvelujaan myös erikoisruokavalioita noudattaville ja terveyteen keskittyville kuluttajille.

Jotta suomalainen kulttuuri kodin ulkopuolella syömisessä pysyy vakaana ja lisääntyy, tarvitaan tasaista talouskasvua ja tasapainoa kansantaloudessa. Ravintolakulttuuri on tärkeässä osassa maamme kansantaloutta ja työllistää suuren osan maamme vakituisista asukkaista, joten ravintoloiden menestyminen on koko Suomen hyvinvointiin vaikuttava asia.

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *